Kun huoli lapsen puheen kehityksestä herää

Jos olet huolissasi lapsesi puheen- ja kielenkehityksestä, ensimmäinen yhteydenotto kannattaa tehdä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon. Terveydenhoitaja arvioi tilanteen ja voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen puheterapeutin tutkimukseen.

Puheterapeutille voi hakeutua myös itsemaksavana asiakkaana yksityiselle vastaanotolle, mutta varsinainen kuntoutuspolku ja mahdolliset tukipäätökset kulkevat julkisen terveydenhuollon kautta. Toisinaan myös lapsen vakuutus voi korvata käyntejä puheterapeutilla.

Puheterapeutin tutkimus tehdään tyypillisesti perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimuksessa arvioidaan lapsen puheen, kielen ja kommunikaation kehitystä sekä mahdollisia tuen tarpeita.

Tutkimuksen perusteella puheterapeutti ja lääkäri arvioivat, tarvitseeko lapsi säännöllistä puheterapiakuntoutusta vai riittävätkö esimerkiksi seurantakäynnit ja arjen ohjaus.

Jos tutkimuksissa todetaan, että lapsi hyötyisi säännöllisestä ja tavoitteellisesta puheterapiasta, kuntoutusta voidaan järjestää usealla eri tavalla. Tavallisimpia vaihtoehtoja ovat:

• Kelan korvaama vaativa lääkinnällinen kuntoutus
• Kunnan tai sairaanhoitopiirin järjestämä kuntoutus
• Vakuutusyhtiön korvaama kuntoutus

Tiivis ja säännöllinen puheterapia edellyttää aina virallista suositusta ja päätöstä. Lääkäri laatii kuntoutussuunnitelman, jossa määritellään kuntoutuksen tavoitteet ja laajuus.

Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen pääseminen edellyttää, että julkisen terveydenhuollon lääkäri on laatinut kuntoutussuunnitelman ja antanut suosituksen puheterapiakuntoutuksesta.

Kuntoutusta haetaan Kelasta, ja päätös annetaan kirjallisesti. Puheterapia voidaan aloittaa vasta Kelan myönteisen päätöksen jälkeen.

Päätöksessä määritellään terapiakäyntien määrä, käynnin kesto sekä toteutuspaikka. Näiden raamien puitteissa perhe voi valita itselleen sopivan palveluntuottajan.